It's back and it's pink

Kylmän kalsea talvi on taas edessä, mutta mikäs sen parempaa aikaa viettää tallissa kasaillen juuri maalattua Cadillacia. Pasi pääsi aloittamaan korin pohjatyöt huhtikuussa ja työtä olikin riittävästi. Vaikka kyseessä olikin pintapelleiltään kohtuullisen vähän hitsattu yksilö, niin kyllä pientä oikomista ja paukuttelua vaadittiin ennenkuin pintaa kannatti alata kittailemaan. Suurin työ oli katon pelti, jossa oli ilmeisesti säilytyksen aikana tulleita lommoja, joiden oikominen aiheutti koko kattopellin jännityksen katoamisen. Jännitys saatiin takaisin pistelämmityksen avulla, johon Pasi käytti hehkupuikkoa. Lokasuojat ja ovet Pasi puhallutti uudellelleen sillä niihin oli jo ehtinyt muodostua uutta ruostekerrosta pitkän säilytyksen jälkeen. Osa alkuperäisistä ruosteista ei myöskään ollut irronnut aiemmin teettämässäni soodapuhalluksessa enkä ollut saanut kaikkia pintoja puhtaaksi käsipelillä.

Pohjatyöt aloitettu, ja luukut viety uudelleen puhallettavaksi.

Pitkää kylkeä on haastava kitata niin että se myös pysyy muodossaan kitin hieman vetäydyttyä.

Vanhat pölyt pestiin pois ja pintaa alattiin tasoittamaan kitillä jonka päälle maalattiin uusi harmaa epoksi. Epoksin päälle ruiskutettiin kerros ruiskukittiä ja hiontojen jälkeen lopuksi hiontaväri.

Monen kirjavaa pintaa alkaa löytymään kun pohjatyöt etenee.

Lokasuojien ja konepellin sisäosat tulevat alkuperäistyyliin puolikiiltävän mustiksi.

Tässä vaiheessa pinnassa koreilee uusi harmaa epoksi.

Taustalla näkyvä konepelti vaihdettiin vielä uuteen hitsaamattomaan ja sen maalaus jätettiin samalla hieman tuonnemmaksi.

Pohjien ollessa valmiit päälle ruiskutettiin riittävästi värimassaa ja tarpeeksi monta kerrosta kirkasta vesihiontaa silmällä pitäen.

Mukava jälleennäkeminen.

Alun alkaen toukokuun loppupuolelle sovittu luovutus venyi vakuutusyhtiötöiden vuoksi aina heinäkuun loppuun, mutta tapahtumia täynnä ollut kevät ja kesä kyllä pitivät huolen myös omalla kohdalla ettei autoa juurikaan ollut ikävä. Mercuryn mittariin kertyi kesän aikana noin.2500km omaa ajoa ja se viettikin käytännössä koko kesän Lahdessa. Valmiin paketin noutoon en enää uskaltanut käyttää traileria, vaan kuljetuksen hoiti J.Keppo Lapualta siirtolava-autolla. Maalauksen lopputulos oli erittäin onnistunut ja värivalinta osui juuri oikeaan ainakin allekirjoittaneen mielestä. Alunperin suunnitteilla ollut korin vesihionta ja kiillotuskin täytyi siirtää hamaan tulevaisuuteen sillä komeaan pintaan ei aivan ensimmäiseksi tee mieli iskeä hiomapaperia. Tulevaisuudessa kiillotus todennäköisesti kuitenkin toteutetaan, sitten kun se on ajankohtaista.

Lastausvaiheessa alkoi hieman jännittää kestääkö liinat lavetin nostoa.

Hyvin kuitenkin koppa pysyi paikallaan kun lava alkoi nousta kyytiin.

Liinat tukevasti kiinni ja kohti kotitallia.

Väriä haettiin pitkään ja lopullinen ulkonäkö oli täysi arvoitus. Pienistä mallipaloista ei oikein pysty hahmottamaan miltä iso pinta tulee näyttämään. Onneksi kaikki kuitenkin lutviutui parhain päin. Auton väri noudattalee lähinnä -59 mallin persian sand ja -60 mallin Siena Rose sävyjä, mutta on hieman alkuperäistä värikylläisempi ja tummempi. Kattoon haettiin myös oikeaa väriä aina vaaleanpunaisesta akryylistä metallihohto shamppanjaan, mutta alkuperäishenkinen valkoinen toimi lopulta parhaiten. Cadillacin alkuperäisestä värikartasta löytynyt Dover white oli hieman liian lämmin sävy korinvärin kaveriksi, joten siihen haettiin hieman kylmempi valkoinen. Korin värisävy löytyi BMW:n värikartasta ja katon sopivan taitettu valkoinen puolestaan Audin valikoimasta.

 

Lämmin loppukesän lauantai siivitti käkkylän kotiinpaluuta.

 

Hieman mielikuvitusta vielä vaatii nähdä lopputulos, mutta hyvä siitä tulee.

 

Raakileeltahan tuo vielä näyttää monen silmissä, mutta viisi vuotta projektia tehneelle nyt ollaan jo pitkällä. Lähiaikoina pitäisi saapua Puolasta paketti, mikä pitää sisällään kauan toivottuja kromiosia. Aikaisemmasta viisastuneena lähetän osat pienemmissä erissä ettei tarvitse sitten ahdistua jos joku menee pieleen. Kromausta hoitaa Adam Wittmanin entinen yhteistyökumppani samalta paikkakunnalta.

Kori ruostesuojattiin pesun jälkeen Tectylin ML kotelosuojalla mitä kului n. 2.5l

 

Seuraava tavoite olisi että jouluna autossa olisi tekniikka kasassa ja ikkunat kiinni. Ensin kuitenkin aloitetaan kunnollisella pesulla ja ruostesuojauksella. Ensi keväälle jäisi sisustan verhoilua ja siihen liittyvää kasausta. Ei toki sovi unohtaa niitä kromiosia, jotka valmistuvat sitä mukaa kun aikataulu ja taloustilanne antaa myöden. Nyt alan todellakin arvostaa sitä että suuri osa irtokomponenteista on kunnostettu jo aiemmin eikä niiden kanssa tarvitse alata nyt kiirehtimään ja hutiloimaan.

Ps, Edelleen haussa on coupen pitkä kylkilista, joten jos sellainen löytyy otappa yhteyttä garagefiftynine@gmail.com.

Matkalla maalarille

Maaliskuussa 2013 auto sidottiin raikkaassa talvisäässä traileriin ja vietiin Seppäsen Pasille Kurikkaan. Olin tutustunut yhteen Pasin työnäytteeseen, joka sattumoisin on myös -59 Cadillac ja olin sen verran vakuuttunut herran työnjäljestä että päätin ottaa mieheen yhteyttä asian tiimoilta jo syksyllä 2011. Projekti olisi siis tuttu ja siihen vaadittava aika jokseenkin tiedossa. Tarkkaa ajankohtaa ei tuolloin osattu sopia kun auton peltityötkin olivat kesken, mutta ajatus heitettiin ilmaan. Alunperin maalaus oli tarkoitus sovittaa keväälle 2012, mutta lopulta ajoitusta siirrettiin vuotta myöhemmäksi.

Kuljetusta edeltävinä tunteina tehtiin vielä hitsauksia konepeltiin, joka otti hieman kipeää kun saranat olivat jumissa ja kantta yritettiin painaa kiinni. Pasille jäi työmaaksi sovittaa korin irto-osat paikalleen ja tehdä kaikki pintapuoliset pohjatyöt koriin. Ovet olivatkin varsin helppo tapaus, sillä ne olivat alun alkajaankin täysin ruosteettomat. Lokasuojien ja konepellin sovitus keskenään toi eniten päänvaivaa sillä shimmilevyjen määrä ja paikka oli hieman kateissa.

Pasille jäi melkoinen savotta tehtäväkseen kun hallin ovet sulkeutuivat perässämme. Hieman oli itselläkin erikoinen tunne kun auto ei ollutkaan tallissa paikallaan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen, mutta jännitys oli käsin kosketeltavaa millainen lopputuloksesta tulisikaan.

Rosteriosien kiillotus

Valmiita kiillotettuja rosterilistoja ensimmäiseltä työkerralta. Samalla kiillotettiin penkinreunustojen alumiinipanelit.

 

Keväällä -13 päätin aloittaa Caddyn lukuisten rosteriosien entisöinnin. Periaatteessa homma aloitettiin jo 2010 jolloin vein ensimmäiset 5 osaa suoristettavaksi eräälle kultasepälle. 3-vuotta ja lukuisia patisteluja myöhemmin sain lopulta kohtuullisessa kunnossa olevat osat takaisin. Jouduin kuitenkin vielä hieromaan joitakin lommoja itse, ja pahin osa takaneljänneksen pitkä kylkilista oli edelleen alkutekijöissään.

Listoja ei oltu kiilloteltu ihan hetkeen aikaan, joten ne vaativat ensimmäisenä pesun.

 

Rosterin kiillotus ei juurikaan eroa alumiinin kiillotuksesta jota olen tehnyt hyvinkin paljon. Rosteri on kuitenkin kovempaa ja se vaatii enemmän painetta ja karkeampaa vahaa. Toisaalta taas pinta kiillottuu paremmin ja viimeistelyvahan on oltava todella hienoa hiusnaarmujen poistamiseksi.

Ensimmäinen työvaihe kiillotuksessa on kuitenkin pesu. Nämäkin osat olivat melkoisen pinttyneitä ja mielestäni paras tapa saada osat puhtaaksi on hinkata ne saippuavillalla. Vaikka tämä ei mikään kodin siivouskanava olekkaan, on silti suositeltava käyttää laadukasta saippuavillaa kuten PataPataa, silla halppistavara murenee käsiin ja on yleensä karkeampaa ja jättää näin ollen enemmän jälkiä pintaan.

Hyvälaatuin teräsvilla toimii parhaiten puhdistuksessa.

Pelkällä saippualla ei nämä töhnät irtoa.

 

Puhtaita osia on mukava alata jatkojalostamaan.

 

Pieniä virheitä ja jälkiä oli monessa osassa ja naputtelin lommoja pois vastimen kanssa. Vastimena toimii hyvin ihan eripaksuiset lattaraudan pätkät jos oikeita työkaluja ei ole saatavilla. Varovainen tulee olla sillä mitättömän lommon oikaisemisesta väärin saattaa tulla hankalasti korjattava pintavaurio.

Ei ihan ammattitasoa, mutta ajaa asiansa pienissä suoristuksissa.

Pieni kohouma oli tässä osassa helpoin viilata oikomisen sijaan.

Iskuja ottaneet kohdat viilasin ensin karkeasti muotoonsa ja hioin epäkeskolla sileäksi. Lopullinen hionta tehtiin jälleen käsin.

Viilauksen jäljet ovat melko karut, joten osa vaatii hiomista.

80-paperin jälkeen kohta näyttää tältä.

Ja 150-paperin jälkeen tältä.

Rosterin kiillotuksen aloitukseen on olemassa mm. sisallaikkoja ja kumilaikkoja, joilla voidaan tasoittaa pintaa hionnan jälkeen. Näiden laikkojen kanssa ei käytetä vahoja tai hiontatahnoja.

 

Kunnon suojalasit on ehdoton edellytys. Kuivunutta vahaa sinkoilee sinne tänne ja joskus itse osakin saatta karata käsistä.

Laikkoja oikealta vasemmalle: Sisal, Kumilaikka, Karkea lumppu ja etummaisena pehmeä puuvillalaikka.

Varsinaiseen kiillotustyöhön käytän ”mirkkeli”-mallista koneteollisuuden kiillotuskonetta joka toimii voimavirralla. Laikkana toimii alussa n. 150mm karkea lumppulaikka ja rosterinkiillotus vaha. Kiillottamiseen tarvittava ”paine” eli kuinka kovasti kappaletta painetaan laikkaa vasten syntyy pikkuhiljaa kokemuksen mukaan. Ensimmäisen kierroksen jälkeen pinta näyttää yleensä varsin rajulta joten kierrän kappaleen vielä toisen kerran läpi.

Vanhanliiton työjuhta on loistava apuväline osien työstöön.

Toinen vaihe tehdään pehmeämmällä 200mm puuvillalaikalla ja hienommalla vahalla. Tämän käsittelyn jälkeen kiilto alkaa pikkuhiljaa tulla esiin.

Vahaa levitetään sopivasti laikkaan.

Tukeva ote osasta ja sitten hissukseen aletaan kiillottamaan pintaa.

Ensimmäisen rätin jälkeen osassa on melkoisesti pientä naarmua.

Toisen kerran jälkeen naarmut alkavat jo tasoittua.

Viimeinen vaihe suoritetaan puhtaalla pehmeällä laikalla ja viimeistelyyn soveltuvalla erittäin hienolla vahalla. Joskus olen myös käyttänyt esim. Pol merkkistä kiillotustahnaa levittämällä sen ensin käsin kappaleeseen ja kiillottamalla sen pois laikalla. Kappaleet voi vielä vahata, mutta yleensä vaha himmentää pintaa. Toinen vaihtoehto on käyttää sinolia pinnan puhdistamiseen.

Se missä vaiheessa osat ovat valmiit on tekijästä itsestään kiinni. Ainahan tuota voisi jatkaa, mutta täytyy ottaa huomioon että osia on se 40kpl.