It's back and it's pink

Kylmän kalsea talvi on taas edessä, mutta mikäs sen parempaa aikaa viettää tallissa kasaillen juuri maalattua Cadillacia. Pasi pääsi aloittamaan korin pohjatyöt huhtikuussa ja työtä olikin riittävästi. Vaikka kyseessä olikin pintapelleiltään kohtuullisen vähän hitsattu yksilö, niin kyllä pientä oikomista ja paukuttelua vaadittiin ennenkuin pintaa kannatti alata kittailemaan. Suurin työ oli katon pelti, jossa oli ilmeisesti säilytyksen aikana tulleita lommoja, joiden oikominen aiheutti koko kattopellin jännityksen katoamisen. Jännitys saatiin takaisin pistelämmityksen avulla, johon Pasi käytti hehkupuikkoa. Lokasuojat ja ovet Pasi puhallutti uudellelleen sillä niihin oli jo ehtinyt muodostua uutta ruostekerrosta pitkän säilytyksen jälkeen. Osa alkuperäisistä ruosteista ei myöskään ollut irronnut aiemmin teettämässäni soodapuhalluksessa enkä ollut saanut kaikkia pintoja puhtaaksi käsipelillä.

Pohjatyöt aloitettu, ja luukut viety uudelleen puhallettavaksi.

Pitkää kylkeä on haastava kitata niin että se myös pysyy muodossaan kitin hieman vetäydyttyä.

Vanhat pölyt pestiin pois ja pintaa alattiin tasoittamaan kitillä jonka päälle maalattiin uusi harmaa epoksi. Epoksin päälle ruiskutettiin kerros ruiskukittiä ja hiontojen jälkeen lopuksi hiontaväri.

Monen kirjavaa pintaa alkaa löytymään kun pohjatyöt etenee.

Lokasuojien ja konepellin sisäosat tulevat alkuperäistyyliin puolikiiltävän mustiksi.

Tässä vaiheessa pinnassa koreilee uusi harmaa epoksi.

Taustalla näkyvä konepelti vaihdettiin vielä uuteen hitsaamattomaan ja sen maalaus jätettiin samalla hieman tuonnemmaksi.

Pohjien ollessa valmiit päälle ruiskutettiin riittävästi värimassaa ja tarpeeksi monta kerrosta kirkasta vesihiontaa silmällä pitäen.

Mukava jälleennäkeminen.

Alun alkaen toukokuun loppupuolelle sovittu luovutus venyi vakuutusyhtiötöiden vuoksi aina heinäkuun loppuun, mutta tapahtumia täynnä ollut kevät ja kesä kyllä pitivät huolen myös omalla kohdalla ettei autoa juurikaan ollut ikävä. Mercuryn mittariin kertyi kesän aikana noin.2500km omaa ajoa ja se viettikin käytännössä koko kesän Lahdessa. Valmiin paketin noutoon en enää uskaltanut käyttää traileria, vaan kuljetuksen hoiti J.Keppo Lapualta siirtolava-autolla. Maalauksen lopputulos oli erittäin onnistunut ja värivalinta osui juuri oikeaan ainakin allekirjoittaneen mielestä. Alunperin suunnitteilla ollut korin vesihionta ja kiillotuskin täytyi siirtää hamaan tulevaisuuteen sillä komeaan pintaan ei aivan ensimmäiseksi tee mieli iskeä hiomapaperia. Tulevaisuudessa kiillotus todennäköisesti kuitenkin toteutetaan, sitten kun se on ajankohtaista.

Lastausvaiheessa alkoi hieman jännittää kestääkö liinat lavetin nostoa.

Hyvin kuitenkin koppa pysyi paikallaan kun lava alkoi nousta kyytiin.

Liinat tukevasti kiinni ja kohti kotitallia.

Väriä haettiin pitkään ja lopullinen ulkonäkö oli täysi arvoitus. Pienistä mallipaloista ei oikein pysty hahmottamaan miltä iso pinta tulee näyttämään. Onneksi kaikki kuitenkin lutviutui parhain päin. Auton väri noudattalee lähinnä -59 mallin persian sand ja -60 mallin Siena Rose sävyjä, mutta on hieman alkuperäistä värikylläisempi ja tummempi. Kattoon haettiin myös oikeaa väriä aina vaaleanpunaisesta akryylistä metallihohto shamppanjaan, mutta alkuperäishenkinen valkoinen toimi lopulta parhaiten. Cadillacin alkuperäisestä värikartasta löytynyt Dover white oli hieman liian lämmin sävy korinvärin kaveriksi, joten siihen haettiin hieman kylmempi valkoinen. Korin värisävy löytyi BMW:n värikartasta ja katon sopivan taitettu valkoinen puolestaan Audin valikoimasta.

 

Lämmin loppukesän lauantai siivitti käkkylän kotiinpaluuta.

 

Hieman mielikuvitusta vielä vaatii nähdä lopputulos, mutta hyvä siitä tulee.

 

Raakileeltahan tuo vielä näyttää monen silmissä, mutta viisi vuotta projektia tehneelle nyt ollaan jo pitkällä. Lähiaikoina pitäisi saapua Puolasta paketti, mikä pitää sisällään kauan toivottuja kromiosia. Aikaisemmasta viisastuneena lähetän osat pienemmissä erissä ettei tarvitse sitten ahdistua jos joku menee pieleen. Kromausta hoitaa Adam Wittmanin entinen yhteistyökumppani samalta paikkakunnalta.

Kori ruostesuojattiin pesun jälkeen Tectylin ML kotelosuojalla mitä kului n. 2.5l

 

Seuraava tavoite olisi että jouluna autossa olisi tekniikka kasassa ja ikkunat kiinni. Ensin kuitenkin aloitetaan kunnollisella pesulla ja ruostesuojauksella. Ensi keväälle jäisi sisustan verhoilua ja siihen liittyvää kasausta. Ei toki sovi unohtaa niitä kromiosia, jotka valmistuvat sitä mukaa kun aikataulu ja taloustilanne antaa myöden. Nyt alan todellakin arvostaa sitä että suuri osa irtokomponenteista on kunnostettu jo aiemmin eikä niiden kanssa tarvitse alata nyt kiirehtimään ja hutiloimaan.

Ps, Edelleen haussa on coupen pitkä kylkilista, joten jos sellainen löytyy otappa yhteyttä garagefiftynine@gmail.com.