Perusteellista pesua ja kontin verhoilut uusiksi

 Takaluukun verhoilut oli pahasti ottaneet kosteutta talvisäilytyksissä kun kotitallin lämpötila seilasi muutamana talvena 0-25 asteen välillä kun kukaan ei ollut katsomassa perään. Myös kontissa olleet purkkinesteet aiheutti pohjan käpristymisen.

Uudet alaosan panelit tein 2mm polyeteenistä johon tulostutin uuden vinyylin. Edelliskerralla kun tein tuolla omalla kuosilla verhoiluja niin ne printattiin Canvas kamalle. Nyt ne on muovia niin kestonin parempi. Verhoilujen jälkeen panelit kantattiin ruskealla keinonahalla kuten aiemmin. Työstä vastasi Ticabo Kellokoskella ja samalla Tiiti ratusti uuden varapyörän pussin vanhan ruttuisen tilalle.







Syksyn ja kevään ajelujen ja korjausten jäljiltä alusta oli todella sotkuinen. Samoin itse auto oli pölyssä ja sumussa niin sisältä kuin päältäkin. Yksi iso työmaa oli alustan pesu käsin.







Samalla vaihdoin pinnat ja rätit takaisin alle. Vanteetkin oli parin vuoden säilytksessä vähän rähjääntyneet, joten ne piti myös entrata kauttaaltaan. Tein niille myös uudet keskimerkit kun vanhat olivat menneet huonoiksi.





Koppaan tein 3-step myllytyksen että sain sumut pinnasta ja kiillon takaisin. Samalla vesihioin ja kiillotin panelien sumurajat maalauksen jäljiltä.
Kaikki ikkunat kävin pesuaineella ja partaterällä läpi, sille ne oli kaikki maalipölyssä.



Sisustaan tein höyrypesun ja asensin muksulle takapenkille 124-mersusta kotoisin olevan 3-pistevyön, että saadaan uusi istuin kiinni. Tuokin on poistettavissa ilman jälkiä.





Iso työmaa siis oli tälle kevättä. Oikeastaan yllättävän iso. Vähän stressiäkin pukannut aiheesta välillä, joten melko mukavaa, että se vihdoin on taas tehty.. nyt kun vielä pääsisi tapahtumiin.

Takaluukun verhoilut

Purkuhetkellä autossa oli kaikki takaluukun verhoilut vielä paikallaan. Se on melko harvinaista, sillä varsinkin vuosikymmeniä käytössä olleissa autoissa ne on päässeen huonoon kuntoon ja ovat melko surutta paiskattu roskiin. Onneksi tämän auton pahvit olivat saaneet mädäntyä rauhassa takaluukussa samalla kun itse auto on maannut Californian pellolla.

Ylemmät osat leikattiin 1.5mm "laukkupahvista"

Laukkupahvia hankin siis jo aiemmin Lahtelaisesta pahvisalkkuja myyvästä yrityksestä. Paikan työntekijä oli erittäin auttavainen ja jenkkiharrastaja myös itsekin. Sovimme myös että voin tulla painamaan taivutuskohdat pahveihin, eli nuuttaamaan ne kunhan olen leikannut ne muotoonsa.

Alkuperäisten osittain revenneiden ja pehmenneiden pahvien avulla sain kohtuullisen helposti tehtyä uudet. Käytin 1.5mm pahvia ylemmissä osissa ja sivuissa, eli vaaleanpunaisissa pahveissa. Alaosan ruskeisiin osiin käytin 2.5mm paksumpaa pahvia joka leikkaantui mukavasti kuviosahalla.

Pohjaosien sovittelua.

Nuuttaus suoritettiin asiaanuuluvasti nostalgisella koneella.

Taiteltu pahvi istuu kuin hanska.

 Monesti näissä luukkujen toteutuksissa näkee täysin yksivärisiä ratkaisuja, ja todennäköisesti ainakin osa niistä on täysin oikein ja alkuperäisesti, mutta tässä yksilössä verhoilut ovat siis kaksiväriset. Tästä tulikin pienoinen ongelma, sillä alkuperäisen sävyistä materiaalia ei löytynyt kuin lattiaan, ja halusin tietenkin samanväriset kuin vanhat. Koska graafinen suunnittelu ei ole minulle ongelma, tein kuosista kopion tietokoneella vektorimuodossa, ja väritin sen Illustratorissa oikean väriseksi. Tein kummastakin väristä 1200mm x 1200mm tiedostot jotka lähetin Seinäjoelle Ahaa mainokseen. Ahaan Mika hoiti homman nopeasti tulille ja parin viikon päästä minulla oli kaksi palaa kummankin väristä kangasta tulostettuna Canvas materiaalille. Materiaalin määrän olin arvioinut hieman optimistisesti, sillä jouduin tilaamaan ruskeaa kangasta vielä saman verran. Yhteensä kangasta meni siis huimat 8.5m2! myös kangaiden sovittelu pahveihin vei aikaa sillä materiaali piti hyödyntää mahdollisimman tarkasti, eikä hukkaa saanut tulla.

Vektorimuodossa oleva kuosi suunniteltiin alkuperäisen pohjalta.

Kuosi tulostettiin Canvas materiaalille.

 Liimaaminen tapahtui jenkkiläisellä spray kontaktiliimalla mikä on ihan oikeasta perhanan hyvää. Tämä ei ole sellaista "sumua" kuin monet vastaavat liimat, vaan levittyy kuten ruiskusta ja kuivuu todella nopeasti. Pyörän kaarien pussin ommeltiin alkuperäiseen tapaan kahdesta osasta. Liimasin ne aluksi suoraan peltiin kiinni, mikä oli virhe. Pelti kun ei ole tasainen vaan siellä on tehdasmassaa ym. epätasaisuutta joten kangas meni heti ruttuun. Irroitin rätit ja laitoin väliin 10mm paksua vanua ja tulos parani. Vielä kun saisi nuo ylimääräiset rutut pois jollakin konstilla tai sitten täytyy tehdä uudet palat.

Kylkipahvi verhoiltuna.

Canvas materiaali toistaa kuosin yllättävän autenttisesti.

Lopputulos on kustannuksiin verrattuna mielestäni onnistunut, sillä hinta jäi pahveineen päivineen noin puoleen siitä mitä pelkkä materiaali olisi SMS-autofabriksin kautta tullut maksamaan, ja kuten totesin, väri olisi ollut vain ruskea.

Reunoihin jätettiin hieman ylimääräistä ettei lattia paista raoista läpi.

Pyörankaarten pussit vaativat vielä lisätyötä.

Vararengasta ja tereitä vaille valmis.

Viimeistely puuttuu vielä näistäkin sillä kaikkien osien reunoihin ommellaan vielä terenauhan siistimään ilmettä niinkuin alkuperäisissäkin on. Kunnostettu tunkka avaimineen ja varapyörä pusseineen kuuluu tottakain kontin varustukseen.