Back in business

Jumissa! Yksi mäntä oli ruostunut niin pahasti kiinni sylinteriin, ettei konetta voinut pyörittää.

Vuosi vierähti Mercuryn kunnostamisessa ja uuden työpaikan tapojen ja toimien harjoittelussa. Syyskuussa 2011 sain vakituisen työsopimuksen ja suurin jännitys työllisyyden suhteen helpotti. Cadillac odotti kuitenkin edelleen sitä suurta ja kuuluisaa inspiraatiota. Pahin cruisailu himo oli saatu taltutettua Mercuryn avulla, ja sen kunnostus savotta oli vienyt miehestä mehut taas vähäksi aikaa.
Cadillacia kunnostettiin enemmän ja vähemmän tiiviisti aina joulukuuhun 2009 asti ennen lähes vuoden kestänyttä taukoa.
Alkuperäinen Matching numbers 390cid moottori ja vaihdelaatikko otettiin jo aiemmin syksyllä -09 työn alle. Kuten jo aiemmin kerroinkin, ei moottori ollut käyntikunnossa ostohetkellä, eikä sen sisuskalujen kunnosta ollut minkäänlaista tietoa. Sama päti myös alkuperäiseen Hydramatic automaattivaihteistoon, joka edustaa viisysi mallien alkupään Hydramatic mallistoa. Haasteita tekniikan suhteen syntyi heti alusta alkaen. Konetta yritettiin pyörittää, mutta mikään ei liikkunut sen sisällä. Päätin yrittää irrottaa vaihdelaatikon moottorista, mutta koneen liikkumattomuus aiheutti myös siihen ongelmia. Vauhtipyörän pulteista sain kaikki muut irti paitsi sen viimeisen. Mitään ei ollut tehtävissä pultin irrottamiseksi ellei konetta saanut pyörimään, sillä vauhtipyörän asentoa piti saada liikutettua ja pultti tuotua näkyville. Ei siis auttanut muu kuin lähteä purkamaan konetta laatikon ollessa vielä paikallaan. Irrotin ensimmäisenä kannet nähdäkseni onko ongelma männissä. Kansia irroittaessani huomasin yhden vääntyneen työntötangon, joka kieli jo hieman jumiutumisesta. Osa männistä oli täysin kuivia ja tätäkautta myös ruosteisia, kun taas osa oli selvästi kosteita ja paremman kuntoisia. Näytti siltä että sylintereitä oli yritetty jossain vaiheessa liottaa jo aiemmin. Irroitin seuraavaksi öljypohjan ja tutkin alakerran tilannetta. Kampi ja kanget vaikuttivat hyviltä ja ne olivat yltäpäältä öljyssä niinkuin pitääkin. Mäntien kunnosta ei alhaalta käsin pystynyt sanomaan oikeastaan mitään. Päätin jättää koneen muhimaan ensikertaan ja sylintereihin kaadettiin polttoöljyä. Suurimmasta osasta sylintereitä öljy valui vähitellen läpi, joten ongelmatapauksen pystyi paikoittamaan. Kaikkiaan kolme sylinteriä eivät päästäneet mitään läpi joten jäin odottamaan vaikutusta. Parin viikon päästä öljyt olivat edelleen tilassaan, eikä silminnähtävää liukenemista ollut havaittavissa. Tyhjäsin sylinterit ja yritin pyörittää kampiaksilaa tuloksetta. Sylintereihin annettiin lämpöä ja niitä naputeltiin puukalikoilla, mutta vieläkään ei saavutettu toivottua vaikutusta. Tällä kertaa kuitenkin liikkuvat männät ja niiden kanget poistettiin. Myös kaikki mutterit avattiin ja yritettiin tätä kautta saada osia liikkeelle. Mitä tahansa sitten tekikin, männät pysyivät paikallaan. Niinpä niiden annettiin vielä levätä ja päälle kaadettiin tuoretta bensaa. Jälleen kaksi viikkoa ja odottavaisin mielin kokeilemaan miten käy. Hieman lekaa ja puupalikkaa ja kappas, ensimmäinen irti. Toiseen saikin käyttää sitten jo enemmän tarmoa eikä siitä siltikään tullut yhtään mitään. Siirryin kolmanteen, ja se liikahti hieman. Kampiaksilan asento ei kuitenkaan sallinut männän lyömistä. Niinpä jatkoin toisen mätkimistä. Mäntää hakattiin vähän millä sattuu, mutta lopuksi turha siveys heitettiin romukoppaan ja otettiin työkaluksi tunkinvarsi ja isoin leka. Lopulta mäntä halkesi ja tuli ulos osina. Lopulta siis pystyin pyörittämään kampiaksilaa ja sain viimeisenkin männän ulos ja irroitettua sen viimeisen pultin vauhtipyörästä. Samalla tuli purettua myös koko kone ikäänkuin vahingossa.

Kaikki keinot olivat lopulta sallittuja kun moottori piti saada purettua. Mukana auttamassa Sami, Tuppu ja Henri.

Koneen lohkon kunnostuksen päätin antaa Lapuan Hiomopalvelun käsiin. Lohko ja kannet kuljetettiin loppuvuodesta 2009 Honkimetsään odottelemaan toimenpiteitä. Vaihdelaatikko sen sijaan siirrettiin jo kromattavien osien lähettämisestä vastanneelle Jukalle Vaasaan. Jukalla on paljon kokemusta kiihdytyspuolelta joten vaihdelaatikoiden kunnostus ja korjaus ovat hänelle ja muulle talliporukalle tuttua puuhaa.
2010 vuosi meni kuten meni, eikä ylimääräistä rahaa projektiin ollut, saati sitten kalliisiin moottorin tai vaihdelaatikon osiin. 390-lohko oli kuitenkin jo hiekkapuhallettu pian saavuttuaan Hiomolle ja kaikki hankittavat osat ja koot olivat selvillä. Kuitenkin vasta Mercuryn valmistuttua aloin selvitellä varovaisesti tavaroiden tilannetta. Aikaa oli kulunut jo parisen vuotta. Kaikki olivat kuitenkin tallessa joten aloin todenteolla hankkimaan osia kasaan. Ensimmäiseksi hankin kaiken tarvittavan moottoriin Internal engine partsilta USA:sta. Parin viikon päästä Marraskuun alussa 2011 saapui yksi odotetuista paketeista ja osat kiikutettiin Hiomopalvelulle. Joulukuun alussa lähti tilaus vaihdelaatikon korjaussarjasta jälleen USA:han. Tälläkertaa toimituksesta vastasi Autotran US. Joulun välipäivinä löysivät laatikonkin osat Vaasaan Jukan tallille.

Kaksi vuotta koneen purkamisen jälkeen sain vihdoin tarvittavat osat hankittua.

Frame off!

Korin nostamista varten piti soitella kaikki tutut läpi että saataisiin tarpeeksi porukkaa kasaan. Ajatus oli siis nostaa kori pois ihan miesvoimalla ilman sen kummempia ihmeellisyyksiä. Hieman se yksi kiinnijäänyt pultti vielä ahdisti kun pojat nostivat korin mukana koko rungon ilmaan. Muutamalla kaverilla taisi selkä mennä siinä rytäkässä. Itse olin juuri käynyt silmäleikkauksessa joten jouduin lähinnä katsomaan tekemistä vierestä. Viimeisen pultin irroitettuani lähti kori kovinkin iloisesti ilmaan, jonka jälkeen runko vedettiin alta pois. Kori nostettiin pukeille odottamaan soodapuhaltajien tuloa.

Valmiina puhallukseen.

Hyväkuntoinen runko kärsi lähinnä pintaruosteesta. Rungon osat vaativat hieman totuttua enemmän voimatyökaluja irrotakseen.

Syksy saapuu

Jostain syystä seuraava pidempi pohjanmaan reissu ajoittui vasta elokuulle, jolloin kävin lainaamassa kaverilta moottorinosturin. Pyysin tallille luottomekaanikko Henrin ja aloimme yhdessä irroittamaan tekniikkaa autosta. Vaikka olin ollut moottoriajoneuvojen kanssa tekemisissä jo lähes kymmen vuotta, oli tekniikka minulle se vierain alue. Siispä kaverien ja veljien apu oli erittäin tarpeellista oman oppimisen ja työn etenemisen suhteen.

Etupenkkikin saatiin irti pienen vasaroinnin tuloksena ja raskas sohva kannettiin ulos. Nyt päästiin tutkimaan tarkemmin lattiaa ja sen kuntoa.

Suurin vaurio pohjassa oli ehdottomasti kuskinpuolen takamatkustajan jalkatilassa. Lattia oli syöpynyt paljon laajemmalle kuin kuva näyttää. Tarkkaa tietoa aiheuttajasta ei ole, mutta arvelen että jalkatilassa on säilytetty akkua joka on saattanut vuotaa tai sitten pohja on ollut kiinni maassa jalkatilan kohdalta. Vielä kuitenkin erottuu pohjan alkuperäinen ruosteenpunainen pohjamaali sieltä todellisen ruosteen seasta.

Aika herätä

25.6.2009 Autotalli on jo saanut hieman varustusta. Auton purku voi alkaa.

Kevät meni ja kesä tuli. Cadillac oli lähinnä saanut valohoitoa tallissa. Opiskelukiireet ja motivaation puute eivät innostaneet käymään käsiksi projektiin. Työtä oli vain yksinkertaisesti liian paljon, enkä pystynyt hahmottamaan missä järjestyksessä sitä pitäisi alata tekemään.
Koulun loppuessa olin tilanteessa ettei minulla ollut mitään kesätöitä kyseiselle vuodelle. Taantuma oli ajanut yritykset ahtaalle, joten kesä vietettiin kouluprojektin parissa lähinnä opintolainan avulla. Vapaa-aikaa kuitenkin riitti ja se tarkoitti myös aikaa projektin parissa. Kesäkuussa 2009 päätin mennä kotopuoleen kerralla viikoksi ja otin heti asenteeksi että nyt projekti alkaa toden teolla.

Purku käynnissä. Oikealla koulussa omatoimisena kurssityönä tekemäni korigrillin puolikas.

Ennen työn aloittamista kiersin auton kameran kanssa ja otin muutaman sata kuvaa lähtötilanteesta jossa osat olivat viellä paikoillaan. Sen jälkeen aloitin purkamaan osia keulasta perään päin hieman summittaisessa järjestyksessä tai sieltä mistä ne irti lähti. Paras kaveri oli Sievertin kaasupoltin, Bilteman iso työkalusarja ja tuumaiset kiintoavaimet.  Yritin parhaani mukaan merkitä osat ja pakata ne aihepiireittäin laatikoihin.

Moottori vaatii vielä vähän töitä.

3 päivää purkua takana ja jonkin verran on jo saatu osaa irti.

Ensimmäinen rykäisy tuotti neljän päivän osalta toivottua tulosta ja vihdoin työt oli saatu käyntiin. Muutamista jumiutuneista pulteista johtuen jäi vielä etupenkki paikoilleen.