keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Kausi 2019

Kuluva vuosi alkaa olla kohta jo lopuillaan, ja huomasin etten ole päivittänyt blogin jenkkiosiota vielä kertaakaan tälle vuotta.Kirjoittelu on tapahtunut tuolla mersublogissa, jossa onkin tapahtunut paljon sitten tuon viimeisen päivityksen. Puhelimen kuvia selatessa kuitenkin näki että Cadillacillakin on liikuttu ihan kivasti tässä lähiympäristössä ja lähinnä nautittu sekä kesäisitä että sateisista päivistä toimivan auton kanssa.






Vuoden 2019 harrastelut alkoivat Caddyn suhteen jo helmikuussa, kun hankin jo aiemmin entisöidyille alkuperäisille peltivanteille Cokerin Classic vyörenkaat koossa 225/75R15. Valkosivua on karvan vajaa 3".






Uusi sarja hankittiin Luigilta Hyvinkään Firststopista. Renkuloista pestiin valkosivujen suoja-aineet painepesurilla, ja ne pinnoitettiin hyväksi havaitulla Tuf-Shinen pinnoitteella.




Itse auton käyttöönotto talvilaitumilta ajoittui toukokuun alkuun, mutta vappuna se oli vielä untenmailla. Tälläkertaa edessä olikin järjestyksessään toinen katsastus, sillä auton valmistumisesta oli kulunut jo huimat neljä vuotta! Tankkauksen jälkeen ajelin auton Lapualle, jossa ensimmäinen määränpää oli Lapuan autohuolto. Siellä vaihdettiin perän stefa tähän viime syksynä vaihdettuun perään.






Remontin jälkeen siirryttiin kadun toiselle puolelle Lapuan K1 katsastusasemalle, jossa itsekkin pari viisysiä omistava Ville tarkisti auton seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mitään sanottavaa ei tälläkertaa löytynyt.




Viikonloppuna sitten olikin jälleen kevään kestotestin aika, ja suuntana jälleen Lahti. Auto toimi vallan mainiosti, vaikka rättirenkailla oli tänä kevään todella paljon ongelmia pysyä suoralla tiellä paikallaan. Tietysti se taivas myös aukesi matkalla ja keväinen kaste saatiin ihan perusteellisesti hoidettua.




Lahdessa olikin sitten intoa päästä heti kokeilemaan mitä vaikutusta vyörenkailla auton ajettavuuteen on. Koska vyörenkaat oli varmaankin 5cm halkaisijaltaan matalemmat, tuli myös autosta matalempi ja renkaiden asennus oli helpompaa. Koeajolla hymy oli herkässä, kun auto ohjautui kuin juna. Ihan kaikista värinöistä ei päästy vieläkään eroon, mutta suurin osa on nyt poissa.






Vuosi takaperin rakennettuihin isofix kiinnikkeisiin olin myös hankkinut sisustan sävyhin sopivan turvaistuimen perheen pienimmäiselle, joten myös sen asennus ja käyttö saatiin testattua.




Ensimmäinen tapahtuma oli sitten Kouvolan Swap Meet, johon ei ollut päässyt Caddyllä osallistumaan lyhyestä etäisyydestä huolimatta. Sitä ennen autolle tehtiin kevyt puleeraus ja asensin SAHK:n plakaatin konehuoneeseen.







Tottakai tänä vuonna vetta tuli kuin aisaa, joten kekkerit oli hieman kosteat. Mukaan tarttui parikin pyttyä joista toinen oli järjestäjän valinta ja toinen Top 5.







Kesäkuun alussa olikin sitten tämän kauden päätapahtuma, eli Cadillac clubin 30-vuotis juhlat Haikon kartanossa Porvoossa. Itse en osallistunut itse kerhon juhlaan, vaan ainoastaan sunnuntain "Suureen Cadillac näyttelyyn". Oma auto oli erikoisesti ainut viisysi näyttelyalueella, mutta parkissa niitä oli useita. Ilma oli kuin morsian, ja siitä tuli mukava koko perheen reissu.







Paikalla oli tottakai myös erittäin hienoja Cadillacceja vuosimallista riippumatta.













Tästä alkoikin pitkä kesävapaa, josta ensimmäinen kuukausi oli isyyslomaa. Sen perään tiedossa oli toinen kuukausi kesälomaa, joten kerrankin oli aikaa olla rauhassa. Eräs viikonloppu lähdimme Caddylla extempore reissulle kiertämään lähialueita.





Kohteenamme oli Pulkkilanharju Päijänteen rannalla, mutta poikkesimme matkanvarrella moneen kohteeseen.






Ensimmäinen pysähdys tehtiin Vintage Riusty Cafessa vääksyssä, jonka mainion leivonnaiskahvien jälkeen nappasimme viipurilaisesta kotileipomosta  matkaan nipun tuoretta ruisleipää. Lisäksi pysähdyimme mansikkatarhalla, pienpanimolla ja lopulta löysimme itsemme Heinolan Kauppahallilta.







Heinäkuussa sitten pääsikin vihdoin osallistumaan Lahden cruisingiin Ace cornerille. ensimmäistä kertaa tälle vuotta. Sieltä puhelimen kameraan oli tallentunut erittäin hieno alkuperäisenä säilynyt sininen -59 Coupe, jonka omistajan kanssa vaihdettiin muutama sana auton historiasta.











Elokuun alussa vuorossa olikin Nastolan Cruising, joka täytti pyöreitä. Paikalla oli totuttuun tapaan huimasti autoja, eikä pieni sadekuurokaan karkottanut väkeä. Kylmäniemen Jouni nappasi Chopatulla kustomi kuuskymppisellä "coolest custom" pokaalin matkaan.






Siinäpä hyvin tiivistettynä oli käytännössä kesä 2019. Tässä syyskuun loppupuolella Caddy matkaa taas talviunille ja talliin saapuu kovasti odotettu Mersu-projekti viimeistelyä varten. Cadillacissa alkaa olla useampikin paikka korissa, jotka vaativat hieman toimenpiteitä, joten tulevan kevään aikana kutsu käy Seppäsen Pasille pienimuotoiseen paikkamaalaukseen. Sitä ennen on tartuttava työstövälineisiin, ja tutkittava kuinka suuria korjauksia vaaditaan. On hyvin todennäköistä, että auto viettää ensi kesän jatketuilla talvi-unilla, sillä MB projektin valmistumisen jälkeen on tarkoitus kiertää sen kanssa tapahtumia ja näyttelyitä. Caddy tulee saamaan siis hieman ehostusta ja pidemmät kauneusunet, mutta tulee takaisin entistä ehompana.
Pikku lisäyksenä sanottakoon, että tulossa on uusi tuote, eli kojelaudan kaiutinritilän vaakuna. Näitä on saatavilla jo parin viikon sisään, ja laitan aiheesta kuvia myös tänne blogiin.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Ei kommentteja: