sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Ongelman ratkaisua

Autosta 2009 irroitettu pumppu, jonka kunnosta ei ollut tietoa.

Pumppu puhallettuna oksidilla.
Autossa kiinni ollut Airtexin polttoainepumppu otettiin jos siis työn alle ennen Heinäkuista Helsingin cruisingia. Purkaessa sattui kuitenkin pieni kämmi, ja kalvon vipuvarsi katkesi. Laitoin ostoilmoituksen Facebookin Cadillac sivustolle ja heti pian Vesalaisen Mika tarjosi oma -58:sta jäänyttä pumppuaan. Kaupat tehtiin, varsin huokeaan hintaan. Kiitos siitä Mikalle.

Oma pumppu paljastui sekin tarvikkeeksi ja juurikin Airtexin valmsitamaksi.
Pumpun saapuessa muutaman päivän päästä puhalsin sen nopeasti puhtaaksi ja totesin että sehän on aito AC:n pumppu. Pumpun runko oli melkoisen syöpynyt mutta kuitenkin ehjä. Heti kättelyssä huomasin että Airtexin ja AC:n pumpuilla on selvä painoero, ja totta tosiian Airtex painoi punnittuna yli 2 kertaa enemmän kuin AC. Liekö materiaalin painolla mitään merkitystä kohteessa, mutta siitä huolimatta päätin että asennan uuden korjaussarjan tuohon AC:n pumppuun Airtexin sijaan.

Mikan pumppu oli ehkä aavistuksen karunnäköinen, mutta kyllä siitä kalu saataisiin.
Uusi korjaussarja saapui eBayn kautta jenkeistä ja hauskaa siinä on se että sillä rahalla saa 2-3kpl uutta Airtexin pumppua. Ilmoituksessa kuitenkiin painotettiin sarjan laadukkuutta ja sitä että uudet kalvot kestävät nykyaikaista bensaa. Lähes parin viikon odottelun jälkeen sarja viimein saapui kotiin ja pääsin aloittamaan kasauksen.

Pumppujen rungot maalattiin hyväksi havaitulla Eastwoodin Carb Renew II:lla

Huikea painoero Airtexin ja AC:n pumpun välillä.

AC painaa alle puolet Airtexista.
Hyvälaatuiset osat menivät paikalleen kivuttomasti ja kunnostettu pumppu oli valmis asennettavaksi. Monesti olen kuullut uuden bensan kiehuvan näissä vanhemmissa vessoissa kun kaasari kuumenee imusarjan kautta niin paljon. Kaasarin ja imusarjan välissä on eristelevy, jonka pitäisi helpottaa tilannetta. Aikanaan tilasin muiden osien mukana uuden eristelevyn, jo ennenkuin kaasaria oli edes irroitettu koneesta sillä oletuksella että rikki se on kumminkin. Vanha bakelliittilevy kuitenkin paljastui ehjäksi, mutta konetta kasattaessa valitsin uuden. Pyysin äitiäni etsimään bakelliittilevyn ns. purkuromujen seasta ja tuomaan sen tulevalla Lahden vierailulla. Levy tulikin ja kas kummaa sama huomio kuin pumppujen kanssa tapahtui myös tässä. Vanha bakelliitti oli painavampi kuin uusi ilmeisesti muovista valmistettu osa.

Uutta korjaussarjaa menossa paikalleen. Ruuvit käytettiin sinkityksessä.


Kunnostettu AC. Ei ehkä virheetön, mutta siisti.

Alkuperäinen bakelliittilevy vasemmalla ja uusi muovine oikealla.

Painoa muovisella vähemmän.

Joten painavampi/tiheämpi bakelliitti ainakin teorissa eristää paremmin.
Samalla kun vaihdoin uudelleen rakennettun pumpun, vaihdoin myös vanhan bakelliitin kaasarin alle. Lähes tuhannen kilometriä myöhemmin ei ongelmia ole edelleenkään enää esiintynyt. Ei se siis valhetta ole että vanahassa vara parempi. Hieman mysteeriksi nyt kuitenkin jäi, mikä bensansaanti ongelman lopuksi ratkaisi, mutta pääasia on että homma pelittää nyt niinkuin pitää.

Samalla vaivalla vaihtui myös uusi bensansuodatin lasipurkkiin.

Ei kommentteja: