|
Alkuperäiset kannakkeet olivat kutakuinkin tallessa mutta melkoisen hapertuneet. |
Pakoputken
kiinnikkeet ovat tällaisessa 50-luvun tuotteessa tehty niittaamalla
kumilevy teräskannakkeisiin. Rakenteella on saatu aikaan se että
putkisto ei ole paikallaan täysin staattisesti vaan joustaa kun se
ajellessa silloin tällöin sattuu tärähtämään. Kiinteästi
asennettu putki ei kauaakaan kestäisi alustassa, kun se alkaisi
murtumaan jatkuvan tärinän aiheuttamana. Vaikka kyse on näinkin
arkisesta komponentista ei tarjontaa juurikaan Cadillaciin käyvistä
kannakkeistä ole. En oikeastaan ollut edes juuri ehtinyt suoda
ajatusta kyseisille osille, kun törmäsin ebayssa uustuotanto
kannakkeisiin. Kannakkeet oli valmistanut jokin jenkkiläinen
pikkupaja ja tehnyt niitä ainoastaan pienen sarjan. Hinta oli myös
sen mukainen, sillä 420€ kuluineen kyseisistä osista ohjasi
jälleen kerran tekemään itse. Autossahan oli putket paikallaan
ostettaessa, tai pikemminkin ne haparot pierunkuoret roikkuivat
osittain maassa. Kannakkeet kaavittiin purkuvaiheessa talteen
ennenkuin putkiston jämät heitettiin romukuormaan. Syksyllä 2012
kaivelin kaikki kiinnikkeet mitä löysin ja purin niistä vanhat
kumit. Kannakkeet hiekkapuhallettiin ja sinkittiin uudelleen. Etrasta
löytyi liukuhihnoissa käytettävää 8-vahvikekerroksella olevaan
kumimattoa, jota päätin käyttää kannakkeissa. En halunnut
kayttää kumin kiinnittämiseen pulttiliitosta koska siitä oli
huonoja kokemuksia jo Mercuryn kannakkeista. Pulttiliitos löystyy
helposti, joten se täytyy kiristää melko tiukalle. Kun rauta
puristuu kumia vasten se kuitenkin aiheuttaa leikkaavan pinnan kumiin
ja ennemmin tai myöhemmin kumi katkeaa. Niinpä päätin käyttää
alkuperäistyylisesti niittejä. Niittien löytäminen oli kuitenkin
hankalaa sillä vanhat niitit olivat n.7mm paksuisia. Ainoat
järkeenkäyvät mitä löytyi olivat IKH:n valikoimista. IKH:n
niitit olivat niittokoneen teriin tarkoitettuja,mutta ajavat
mainiosti asiansa myös kannakkeissa.
|
8mm liukuhihnakumia leikattuna muotoon ja hiottuna. |
Kumilevyt
leikattiin vanhojen mukaisiksi vannesahalla. Vanhat kumit olivat
varsin veyneitä joten melkoiseksi arpapeliksi tuo koon määrittäminen
muodostuin mutta lopulta ne onnistuivat varsin hyvin. Sahatut palat
hiottiin nauhahiomakoneella sileiksi ettei sahan jättämä reuna
aiheuta otollista repämiskohtaa kumiin. Kiinnitysniitit hakattiin
kuulapäävasaralla kupumaisiksi. Kootessani huomasin kuitenkin,
ettei kaikkia kiinnikeitä ole tallessa eikä niitä etsinnöistä
huolimatta löytynyt. Niinpä leikkasin ja särmäsin puuttuvia
vastaavat kannekkeet uudesta 3mm teräslevystä. Myös uudet
kannakeet puhallettiin ja sinkittiin. Hyvänä apuna kannakkeiden
vertailussa ja myöhemmin kiinnityksessä oli jo aiemmin ebaystä
tallentamani kuva myynnissä olleista kiinnikkeistä. Samaisen kuvan
avulla huomasin myös että omaan autooni oli jossain vaiheessa
eksynytkin tarvikemallinen kanneke josta en olisi ollut muuten
tietoinen. Lopulta sainkin alkuperäisentyyppiset kannakkeet
valmiiksi, jolloin myös kolme vuotta tallissa odottaneen
Marteliuksen putkiston asentaminen pitäisi olla pala kakkua.
|
Valmiit kannakkeet. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti