tiistai 17. tammikuuta 2017

Vähillä virroilla

Komia syysaamu ja nokka kohti Pohjanmaata.
Musiikkivideokuvausten jälkeen laitoin akun laturiin yöksi, ja lähdin seuraavana aamuna kohti Pohjanmaata. Talliin oli tulossa muita projekteja talveksi, joten Cadillacin kanssa siellä ei olisi mahtunut tekemään mitään. Matka taittui todella hienossa syyssäässä auringon paistaessa ilman ongelmia, kunnes Alavuden kohdalla muutamaan kertaan vilkahtanut laturin merkkivalo jäi lopulta palamaan. Pienen varikkopysähdyksen aikana tutkin vikaa ja laturista kantautunut ääni kuulosti vähän pahaenteiseltä. Ruuttasin hieman öljyä kummallekkin laakerille ja jatkoin matkaa. Hetkeksi valo sammui, mutta sitten syttyi uudelleen ja pysyi päällä koko loppumatkan. Akku oli onneksi lähes täynnä edellisyön latauksen ja pitkän ajomatkan jäljiltä, joten luotin että saan auton ajettua perille asti sen avulla. Perille päästyäni en sen koommin lähtenyt tutkimaan vikaa, vaan kevyen putsauksen jälkeen peittelin auton ja lähdin takaisin kohti Lahtea.


Kertyihän niitä pyttyjä tänäkin vuonna.

Caddy jäi peiton alle laturiongelmineen.
Loppuvuodesta käydessäni kotopuolessa irroittelin laturin ja tutkin sen sielunelämää. Heti takakannen avattuani oli selvää mistä vika johtui. Irtonaisia johteita (kuparilankoja) oli ankkurin päällä. Kertaalleen vaihdettu rasvaholkki oli jällen päässyt kulumaan soikeaksi, ja täten ankkuri oli päässyt ottamaan kiinni kenttäkäämeihin sillä seurauksella että johdinlangat olivat katkenneet osittain.

Ulkoisesti mitään vikaa ei näkynyt.

Purettuani huomasin että rasvaholkki oli taas kulunut ja ankkuri päässyt osumaan kenttäkäämeihin.
Laitoin heti ostoilmoituksen Facebookin Cadillac ryhmiin ja pian tarjouksia tulikin muutamia. Harrastepiireistä tuttu Jyrki tarjosi omaa käytettyä Delcon laturiaan Seinäjoelta, ja pienten selvitystöiden jälkeen teimme siitä kaupat. Kyseinen laturi paljastui -57 vuoden Chevroletin alkuperäiseksi 12V malliksi, joten sen osat ainakin teoriassa pitäisi olla Caddyn kanssan vertailukelpoisia.



Varaosalaturi näytti tältä.


Joulun aikaan purkasin sitten tämän varaosalaturin ja vertailin osia. Koska kunnosta ei ollut mitään tietoa oli pientä jännitystä ilmassa, mutta kaikenkaikkiaan sisuskalut olivat erittäin hyvässä kunnossa. Ankkuri oli juuri oikean mallinen ja takapäädyssä oli uuttavastaava rasvaholkki. Koska holkin irroitus on melko haastavaa ilman kunnollista ulosvedintä, päätin vaihtaa koko päätylaipan omaan alkuperäiseen laturiini ankkurin kanssa. Samalla säästyin muun laturin kunnostamiselta ja maalailuilta. Puhalsin päädyn ja "kiillotin" sen vastaamaan toisen laturin osia käyttämällä patapataa. Jäljestä tuli sopivan satiinin harmaa. Kunnon puhdistus muillekkin osille ja etupään laakerin putsaus ja rasvaus niin osat sai niputtaa ja laturin tiputtaa takaisin paikalleen.

Kunnostettu laturi paikallaa ja virtaa tulee.
Pikaisen testin jälkeen kaikki toimii taas. Lataus on moottorin käydessä ajokierroksilla 13.6V mikä on ihan hyvä arvo tasavirtapalikalle. Myös merkkivalo sammui kojelaudasta, eli ei enää häiritse sekään. Kaiken kaikkiaan kohtuullisen helppo ja nopea korjaus, jolla pitäisi taas päästä hetken matkaa eteenpäin. Tarkoituksena kuitenkin olisi kunnostaa nyt myös tuo toinen laturi ja laittaa hyllyyn odottamaan, mikäli varaosalle tulee joskus taas tarvetta. Siksi pyydänkin tarjomaan joko ehjää ankkuria (Pituus 264mm) tai kokonaista 12V Delcon tai tarvikevalmistajan tasavirtalaturia osiksi toistamiseen. Tarjouksia voi laittaa garagefiftynine@gmail.com


Kaikki kunnossa ja kannet kiinni. Vieressä odottaa kokoonpanoa Petrin juuri maalattu SE.

Ei kommentteja: