Mercury odottamassa noutajiaan Transpointin terminaalissa toukokuussa 2010. |
Monien sattumusten vuoksi jäivät ensimmäiset vappuajelut vuonna 2010 väliin kun Mercury saapui Suomeen vasta viikkoa myöhemmin. 10.5 olimme kuitenkin sopineen Samin isän kanssa että auto on noudettavissa Transpointin terminaalista Tampereelta. Vanhin veljeni Petri ja minä lähdimme hieman jännittävissä fiiliksissä hakemaan autoa kotiin. Suurin jännitys saatiin siitä, että auto oli myös tarkoitus ajaa Tampereelta Isoonkyröön.
Paikalle päästyämme meitä odotti hyvin terminaalin pihaan piilotettu auto. Ensivaikutelma oli kummallekkin positiivinen ja ne äänet kun veekasi lähti käyntiin ensi yrittämällä olivat suloiset. Hetken ihmeteltyämme tarkistimme auton öljyt ja nesteet ja kokeilimme heittää pienen lenkin terminaalin pihassa. Autossa ollut puolen kierroksen klappi ratissa hieman pelotti, mutta päätimme kuitenkin lähteä rohkeasti matkaan takaisin pohjanmaalle. Siinä Tampereen nelikaistaisia katuja tuli hyödynnettyä aivan koko leveydeltä, sillä tiukat käännökset eivät meinanneet heti onnistua. Nopeasti pääsimme kuitenkin maantielle ja siellä väljähtänyt malmilaiva oli kuin kotonaan. Huonot renkaat, surkea ohjattavuus, vuotava pakoputki eivät yksikään pilanneet sitä tunnelmaa mikä hytissä vallitsi kun pääsi ensimmäistä kertaa ajamaan jenkillä. Vaihdoimme kuskia Parkanossa ja täytyy sanoa että transporterin kyyti loppumatkasta tuntui todella vaisulta Mercuryn jälkeen. Kotipihaan saapuessamme oli isä valmiina odottamassa. Nuoruuden muistot tulivat varmasti mieleen kun lähes kuusimetrinen Montclair lipui pihaan. Pitkä odotus oli jälleen palkittu.
Petri ajamassa autoa kotiin Isoonkyröön. |
Kotipihassa Mauri isä tutkimassa juuri saapunutta autoa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti