Lattiamaton sovitus ja asennus

Alkuperäisessä matossa ei ollut paljoa hurraamista, mutta alkuperäisen värisävyn siitä sai selvitettyä.

Vanhasta lattiamatosta ol jäljellä käyännössä reunat ja penkin alla olleet alueet. Sen verran siitä kuitenkin sai vielä irti, että alkuperäisen värisävyn pystyi verifioimaan.Veljenpoika tokaisi hyvin nähdessään maton että näyttää aivan jauhelihalta. SMS-Autofabricsilta tilaamissani näytteissä oli oikean värinen matonsuikale mukana, jonka avulla tilattiin sitten uusi matto ja reilusti ylimääräistä mm. ovipahveihin ja penkin takareunaan.

Maton istuvuus oli niin ja näin, mutta onneksi tälläkertaa ylimääristä oli reilusti eikä matto jäänyt vajaaksi.

Uusi matto ehti maatua useassakin eri säilytyspaikassa vuodesta 2010 aina tähän syksyyn saakka. Vihdoin sain auton sähköt selvitettyä siihen tilaan, että maton pystyi asentamaan. Matto otettiin jo hyvissä ajoin kesällä oikenemaan, sillä sitä oli säilytetty taiteltuna. Ovipahvien uhkaavan valmistumisen vuoksi olisi lattiamatto saatava ensin kiinni. Koesovituksessa ilmeni, ettei matto ollut istuvuudeltaan ihan parasta A-luokkaa, eli sama tilanne kuin Mercuryn maton asennuksen kanssa.

Mattoa joutui leikkaamaan melko paljon ennen kuin se sopi paikalleen.

Toinen puoli sovitettuna.

Eihän siinä sitten muu auttanut kuin ottaa sakset kauniiseen käteen ja alata silpomaan tuota ryijyä kappaleiksi. Todellisuudessa leikkasin kuitenkin hyvin vähän kerrallaan kunnes maton sai istumaan ensin suoraksi ja sitten vastaamaan pohjan muotoja.Kuumailmapuhaltimen ja kuminuijan kanssa sai hieman muotoiltua liian loivia kulmia istumaan paremmin. Toki varovainen pitää olla sillä ei tuo mattokaan kestä loputonta mätkimistä.

Polyesterihuopaa liimattiin kardaanitunnelin päälle tasaisemman lopputuloksen saamiseksi.

Ennen lopullista asennusta liimasin kardaanitunnelin päälle lämpömuovautuvaa polyesterihuopaa, joka ei ime vettä. Huopa on n. 15mm paksua ja sillä sai täytettyä hyvin mm. lämmityslaitteen ilmakanavien kolot. Samasta huovasta valmistetaan teollisuudessa monelaisia paneeleja, joista tunnetuimpana esimerkkinä uudempien autojen takaluukun verhoilut. Materiaali kovettuu puristettaessa se paineen ja lämmön avulla muottiin.

Takamaton asennus vaati hieman liimaa istuvuuden parantamiseksi. Etumattoon sitä ei käytetty lainkaan.

Lopuksi käytin jonkin verran kontaktiliimaa saadakseni nurkat istumaan paremmin. Liimaa käytin ainoastaan hankalissa paikoissa, eikä sitä valeltu koko maton alueelle. Selvästi enemmän töitä oli tällä kertaa tuon taaemman maton kanssa. Etummainen matto istui paikoilleen jo huomattavasti paremmin, eikä siitä joutunut leikkaamaan kuin ylimääräiset pois kynnyslistojen alta. Käytin vanhoja kynnyslistoja sovitteluvaiheessa ja vasta lopuksi ruuvasin uudet listat paikalleen. Näistäkään en vielä poistanut suojakalvoja, sillä ohjaamossa joutuu kuitenkin vielä asentamaan kaikenlaista, enkä halunnut heti naarmuuttaa niitä.

Maton istuvuutta sai hiema parannettua lämmön ja kumivasaran avulla.

Jalkatoimisella valonvaihtajalle tehtiin reijitys mattoon. Reijän siisti kuminen kaulus.

Eniten päänvaivaa etummaisen maton kanssa teetti ehdottomasti kaasupoljin, joka piti irroittaa ennen maton asennusta. Maton ollessa paikallaan tein pienen reijän polkimen vivulle ja asensin sen paikelleen. Sen avulla sain merkittyä oikean kohdan poljinta varten tehtävälle aukolle. Tein aukosta niin pienen kuin mahdollista, ettei matto pääse repsottamaan polkimen ympäriltä. Samalla kaavalla reijitin valonvaihtimen kytkimelle paikan mattoon. Kytkimen kumikaulus antaa hieman anteeksi reijän paikoituksessa, mutta tässä tapauksessa se osui hienosti paikalleen.

Matto vihdoinkin paikallaan.

 Uusi matto antoi heti lisää rakenteluintoa, sillä eron vanhaan huomaa selvästi ja auto näyttää taas hieman valmiimmalta.