Osien kunnostusta: Carter AFB

Alkuperäinen Carter AFB oli totaalisen jumissa.

Kuten kaikki muukin, oli Cadillacin Carter AFB - Kaasari auton alkuperäinen #matching osa. Kasassa ollessaan kokeilin kaasuttimen vivustoja ja läppien toimintaa, mitä kerta kaikkiaan ei ollut. Yksikään vipu saati sitten kaasuläppien akseli ei liikkunut yhtään minnekkään. Purkamisen jälkeen Carter vietti jonkin aikaa eläkepäiviä, kunnes otin sen kunnostettavaksi keväällä 2010.  Liotin kaasaria ties millä myrkyillä, mutta lujassa oli. Purin kaikki irti lähtevät osat jonka jälkeen puhalsin ne lasikuulalla. Lasi ei kuitenkaan irrottanut tarpeeksi pinttynyttä likaa ja hapettumia joten puhalsin koko roskan alumiinioksidilla. Suurimmaksi ongelmaksi purkamisessa muodostui läppien akselit. Läpät ovat kiinni ruuveilla, mutta päät on lyöty linttaan jenkapuolelta etteivät ne pääse avautumaan. Avaamisyritys ei tuottanut mitään muuta kuin katkenneen kannat, joten jouduin poraamaan ruuvit irti. Ilman läppiäkään ei akseli irronnut vaan se piti puristaa ulos prässillä. Valukotelo ei ilmeisesti oikein tykännyt rajusta lämmittämisestä sekä prässäämisestä joten kieroonhan se meni, tai niin ainakin Lahtelainen harrasteautokorjaamon yrittäjä kertoi sen jälkeen kun kaasarin hilut korjaussarjoineen ja varaosakaasareineen olivat viettäneet siellä muutamia kuukausia. Jälleen siis yksi turha kunnostustyön osto yritys. Tyhmänä en ostanut kaverilta varaosakaasaria mukaan ja seuraavan kerran soittaessani erään viisysin alkuperäiskaasari oli matkannut kuusankoskelle.
Jätin homman tuolloin siihen sillä tärkeämpää tekemistäkin oli kuin kaasarin kunnostus.

Carter AFB No.2 juuri pintapuolisesti puhallettuna odottamassa purkamista.

Kesällä 2011 moottori alkoi olla jo niin hyvässä vaiheessa että myös Carter saisi pian olla hankittuna. Amerikkalaisen Cadillac osamyyjän raju hinta tehdaskunnostetulle palikalle ilman hyväksyttyä runkopalautusta yskitti sen verran että piti keksiä jotain muuta. Jos vanhan matching numbers Carterin olisi lähettänyt kaverille palautuksena olisi hinta hieman inhimillisempi. Omaa puhallettua (ja kieroa) runkoa mies ei tietenkään hyväksynyt, joten päätin etsiä jostain toisen. Ongelmaksi muodostui se ettei 1959-60 vuoden 390 koneeseen numeroiltaan vastaavia alkuperäiskuntoisia saati sitten halpoja Cartereita ollut tarjolla edes Ebayssa tungoksessa asti. Sattumalta eräs Cadillac clubin jäsen tarjosi omaa auton peräkontissa mukana tullutta kaasaria vaihdossa minulle ylimääräisiin alkuperäisiin -60 malllin äänitorviin. Kauppa hoidettiin päikseen ja tutkiessani vaihtokaasaria totesin sen jo ilmeisesti kertaalleen kunnostetuksi tai erittäin hyväksi alkuperäiseksi. Kyseinen AFB oli numerosarjaltaan juuri -59 soveltuva, juuri kuten halusin. Koska korjaussarja minulla jo löytyi päätin kuitenkin kokeilla kepillä jäätä ja tehdä remontin itse. Saisihan sen sitten vaihdettua uuteen jos niikseen käy. Homma otti kuitenkin heti takapakkia, sillä jo hankittu korjaussarja oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. ilmeisesti se oli jäänyt jonnekkin edellisen käyttöautoni säilytyslokeroon sillä juuri ennen myyntiä oli tuomassa pussia Lahteen. Etsinnöistä huolimatta osat pysyivät piilossa joten pakkohan ne oli uudet tilata taas. Onneksi kyseisen mallin korjaussarjaa ei ole juuri hinnalla pilattu.
Uudessa kunnostusprojektissa päätin olla hieman hellävaraisempi osien suhteen. Uudessa lähtokohdassa kaikki kuitenkin liikkui. Puhalsin tälläkertaa koko paketin kevyesti alumiinioksidilla päällipuolelta ennen purkamista. Purkamisen jälkeen teräsosat vietiin sinkittäväksi ja alumiiniset rungot puhallettiin lasikuulalla pinnan siloittamiseksi. Runkojen sisäosia ei puhallettu välysten muodostumisen estämiseksi. Kaikki kolot ja irto-osat puhdistettiin erityisen tarkasti ettei lasia jäisi minnekkään. Puhdistuksen jälkeen kuoret maalattiin hapettumisen estämiseksi Eastwoodin Carb renew II hopealla joka osoittautui varsin hyväksi aineeksi. Maalille luvataan hyvää bensiininkestoa ja 150'c asteen lämmönkestoa. Vanhasta romukaasarista käytettiin kasausvaiheessa alkuperäinen automaattisesti ilman lämpötilan mukaan muuttuva rikastin uuden kaasarin puuttuvan tilalle sekä muutamat ruuvit tulivat tarpeeseen. Korjaussarja käytettiin kokonaisuudessaan. Carter säädettiin niin tarkasti tehdas asetuksiin kuin mahdollista, joten toivon mukaan se nyt sitten toimii. Ainahan on vielä mahdollista hankkia uusi, mutta ei se ainakaan ulkonäöllisesti enää juurikaan parane.

Juuri kunnostettu #Matching Carter odottaa asennusta.