Tuotetesti: Tuf Shine - Rengaspinnoite

Tuf Shine - Rengaspinnoite

Pitkän hiljaiselon jälkeen ajattelin kirjoittaa pienen tuote-esittelyn kevään kunniaksi. Törmäsin viime syksynä uutuustuotteeseen, jota kovasti mainostettiin Oululaisen Auto-Dude autonhoitotuotteiden erikoisliikkeen facebook sivuilla. Kyseessä oleva tuote on siis periaatteessa rengaskiiloke, mutta sitten taas toisaalta ihan joitain muuta. Kyseessä on renkaille tarkoitettu kirkaslakka, kyllä, Clearcoat lukee paketin kyljessä. Ehkäpä kuitenkin pinnoite on parempi ilmaus tuotteelle. Pitkään yritin etsiä tuolta internetistä kokemuksia aiheesta valkosivujen kanssa, sillä kaikki valkosivujen omistajat varmaankin tietävät kuinka tympeä homma niitä on pitää puhtaana saati sitten yrittää puhdistaa. Aikani korkeahkoa hintaa, 50€,  haukotellessani päätin kuitenkin ostaa setin ja kokeilla.

Settiin kuuluvat välineet ja aineet.

Paketti sisältää itse pinnoitteen lisäksi renkaiden puhdistusaineen, varrellisen porstan, kumihanskat ja tietenkin käyttöohjeet. Ohjeissa oli selvästi ilmaistu mitä saa ja mitä ei pidä tehdä. Pestessä renkaita puhdistusaineella ei mm. porstaa saa kastella ämpärissä sillä renkaasta irtoava silikoni jää ämpärissä olevaan veteen ja kulkeutuu sitä kautta takaisin renkaaseen. Ohjeessa myös kehotettiin toistamaan puhdistusvaihe mikäli renkaat eivät näytä pesun jälkeen puhtaan mattapintaisilta.

Firestone Deluxe Champion

Kohokirjaimet ovat melkoiset kurankerääjät.

Testikohteena toimi Cadillacin Firestonen Deluxe Championit 3.5" valkosivulla. Firestoneissa on melkoisen korkeat kohokuvioidut tekstit valkoisella alueella, mikä tekee niistä vielä enemmän likaa keräävät kun vertaa esimerkiksi Cokerin Classiceihin, joissa valkosivu on täysin tasainen.

Ensimmäisessä vaiheessa renkaan pinta pestään puhtaaksi silkoneista ja liasta.

Suihkepullosta on helppo annostella pesuainen renkaalle. Paketin mukana tullut porsta sen sijaan ei istunut käteen oikein mitenkään, vaan tavallinen kahvallinen juuriharja tuntui paremmalta käyttää. Toinen porsta tuli myös tarpeeseen, sillä mustan osuuden pesemisen jälkeen harja muuttui mustaksi, eikä sitä oikein innostanut enää tarjota valkoiselle alueelle.

Pesuaine tuntu irrottavan lian hyvin.

Mustia osuuksia pestessä harja tummui niin, ettei sitä enää uskaltanut käyttää valkoisilla osuuksilla.



Huuhtelu paljasti pinttyneen lian oleva edelleen kiinni.

Porstaa tehokkaampi vaihtoehto valkosivujen puhdistukseen on keittiösieni.

Pesuaine vaahtosin hyvin ja tuntui että likakin lähtee, mutta huuhtelun jälkeen valkosivussa näkyi selkeitä pinttyneitä läikkiä. Otin avuksi keittiösienen eli karhuntassua vastaavan leikattavan pesulapun. Sillä lika irtosikin melkoisen heloposti puhdistusaineen kanssa. Verrokkina mainittakoon että mm. Us-Partsilta saatava Wide White valkosivupesuaine toimii kyllä selvästi paremmin kuin Tuffin oma pesuneste.

Kolmen pesukerran jälkeen pinta näytti edelleen öljyiseltä.

Toistin pesun kolme kertaa, mutta edelleen renkaan pinta näytti varsin kiiltävältä. Sen verran olen kuitenkin eläessäni maalannut, että tuollaiselle pinnalle en tarjoaisi vielä minkäänlaista pinnoitetta. Päätin kokeilla pintaan vielä rasvanpoistoa, mutta se sattui olemaan loppu tallista joten päädyin lähimpään vaihtoehtoon eli jarrujen puhdistusaineeseen ns. bräkleeniin. Bräkleen toimikin sitten loistavasti ja muutamalla pyyhkäisyllä pinta muuttui ihan oikeasti mataksi. Käsittelyn jälkeen pinta tuntui vihdoin valmiilta pinnoitettavaksi.

Rasvanpoistoaineena toimiva jarrukliineri irroti viimein loputkin kuonat.

Nyt on mattaa.

Pinnoitusainetta on varsin pienessä purkissa, mutta huomasin heti ettei sitä kulu juuri ollenkaan. Ohjeessa käskettiin käsitellä ensin valkoinen osuus, sillä mustasta alueesta saattaa irrota jotakin ja sotkea valkoisen alueen jos käsittelyn tekee koko renkaalle yhtäaikaa. Aine kuivui muutamassa minuutissa, ja pian sain käsitellä myös lopun renkaasta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen pinta todellakin tuntui jo sileältä ja siinä oli satiinimainen kiilto.



Ensimmäinen pinnoitekerros jätti satiinimaisen kiillon.



Renkaan piirakkareuna tuotti vähän lisähaastetta. Pumpulipuikko toimi hyvänä levittimenä syvässä urassa.

Kiiltoaste muuttuu joka käsittelykerralla, ja itse päädyin kolmeen käsittelyyn. Kolmen kerroksen jälkeen pinta alkaa jo jossain määrin näyttää muoviselta, mutta toisaalta se todennäköisesti myös kestää pitempään ja paremmin likaantumista.

Kolmen käsittelyn jälkeen pinta näyttää jo hieman muoviselta.

Myös renkastekstit pysyvät toivottavasti puhtaana jatkossa.

Tummalla alueella kiilto korostuu entisestään.

Vertailuna käsitelty ja käsittelemätön rengas. Ennen pinnoitusta käytin mustiin alueisiin Mequiarsin Endurance tire geliä, mutta vaikka sen luvataan pitävän kumin mustana, tuntuu ettei siitäkään iloa 2-3 pesua kauemmas riitä. Sen sijaan kumiin se oli imeytynyt aika rajusti sillä renkaiden saaminen mataksi olikin vähän haastavampi homma kuin paketti antaa olettaa.

Ero käsitellyn ja käsittelemättömän välillä on aika selkeä.

Koska tuollainen rättirengas on melkolailla pinta-alaltaan isompi kuin mikään nykyaikainen ohut siivu tuninkivanteen ympärillä, on työskentelyaikakin reilusti pitempi. Pelkkään käsittelyyn pesuineen meni yhteensä aikaa n. 4.5h! Siis todellakin lähes viisi tuntia. Ensimmäinen rengas vei 1.5h mutta kun työvaiheista alkoi päästä jyvälle niin homma vähän nopeutui. Itse olen aineeseen tähän mennessä varsin tyytyväinen sillä renkaat todellakin kiiltävät enemmän kuin milloinkaan, ja vesiroiskeet valuvat suoraan pois pinnalta. Aika näyttää miten pinnoitus toimii ajan kanssa ja pysyvätkö valkosivut valkoisina, mutta palataan siihen myöhemmin.

Koska renkaat kiiltävät nyt komeasti oli myös auto vahattava tälle kevättä. Vahan toimi tälläkertaa Fusso.