Garage fiftynine uudistuu!

Garage fiftyninen tallilla tapahtuu paljon muutakin kuin Cadillacin ja Mercuryn kunnostamista. Tulevaisuudessa alkuperäinen blogi keskittyy edelleen näihin kahteen autoon ja mahdollisesti myöhemmassä vaiheessa uuteen jenkkiprojektiin, sikäli mikäli sellainen joskus saadaan hankittua. Veljesporukan käsien läpi on kuitenkin kulkeutunut useita erilaisia Mersuprojekteja, joiden painopiste on kuitenkin ollut vanhemmissa käyttö- ja harrasteautoissa. Toisenlaista kunnostustyötä ovat saaneet osakseen useat vannesarjat ja pienemmät osakokonaisuudet.

Koska alkuperäinen blogi haluttiin jättää sellaiseksi kuin se tällähetkellä on, päätin eriyttää muut projektit omaksi sivustokseen. Siinä vaiheessa syntyi Garage59 - Mercedes blogi. Alkuperäiset projektikertomuksen vanhemmista laitteista ovat olleet esillä Mersuforumin nettisivuilla, mutta nyt ne on koottu tiiviiksi paketiksi myös blogin puolelle. Lähitulevaisuudessa mersublogi keskittyy Juhan W123 koristen entisöintien ja Petrin W126 SE mallin entisöinnin ympärille. Eräs alkupään W124 diesel tullaan kunnostamaan museoautoksi, mutta näistä kaikista projekteista lisää myöhemmin. Mukavia lukuhetkiä myös uuden blogin äärellä! Sivujen välillä voi helposti navigoida yläpalkin nappien avulla.

Jälkipyykkiä

Pitkän projektiosuuden aikana on selvää, että joitakin asioita jää hampaankoloon, tai sitten kaikki ei toimikaan odotetulla tavoin. Ensimmäisellä koeajolla auto toimikin jopa pelottavan hyvin, mutta kyllähän sieltä niitä outoja vikoja lopulta ilmaantui. Eräs vioista oli mittaristossa. Vaikka mittari oli aikanaan entisöity tai käytönnössä avattu ja puhdistettu ja vaijeri hyvin rasvattu piti se satunnaisesti ajon aikana melkoista mekkalaa. Erikoista oli se, että ensimmäisten 30-mailin aikana mitään ääntä ei kuulunut, mutta sitten kuuluikin ja pahoin. Ääntäessä myös mittarin neula alkoi vatkaamaan puolelta toiselle, ja yhtäkkiä koko vika saattoi taas kadota hetkeksi aikaa.

Mittarin numerorullat jumiutuivat hetken ajon jälkeen, öljyämisen jälkeen kaikki pelaa taas hienosti.

Ennen tulevaa Vaasan vappucruisingia ja Seinäjoen näyttelyä halusin saada ylimääräiset äänet pois, joten pyysin Alakosken Karia jälleen kaveriksi ja irrotimme kojelaudan. Mittarin kehys jätettiin kojelautaan paikalleen, sillä sen asennus on todella rasittavaa hommaa. Onneksi mekaniikan pystyy irroittamaan erikseen valurungosta. Mekanismissa ei näkynyt mitään varsinaista vikaa ja muovinen matoruuvikin oli hyvässä kunnossa. Pientä takeltelua huomasin trippimittarin rullassa, mutta öljyn ja pyörittelyn jälkeen sekin alkoi luistaa hienosti. Samalla kertaa rasvattiin mittarin vaijeri uudelleen ja tarkistettiin epäilyttämään jääneet bensa ja lämpömittarien paikat. Mittarit kun ovat samanlaiset, eikä kuvia ollut niin asennus tapahtui parhaan arvauksen mukaan. Master parts katalogin avulla löysin kuitenkin mittarien sarjanumerot, joiden avulla sain selville kumpi mittari oli kyseessä. Arvaus oli osunut oikeaan ja mittarit olivat valmiiksi oikein. Paketti kasattiin paikalleen ja käytiin heittämässä koeajolenkki. Mitään ääntä ei enää kuulunut, joten "korjaus" voitiin todeta onnistuneeksi.

Puskuri roikkui yläreunasta n.5-10mm. Toisella puolella tilanne ei ollut yhtä paha.

 Toinen harvinaisen paljon allekirjoittanutta ärsyttänyt asia oli takapuskurin asento. Sitä kun hierottiin tuntikaupalla asennushetkellä suoraan, mutta millään se ei siinä vaiheessa onnistunut. Uskon loppuessa puskuri jätettiin asentoon, jossa se aavistuksen roikkui yläpäästä. Epätasainen rako puskurin ja korin välissä koristi autoa myös Helsingin näyttelyssä ja eniten se harmitti ihmisten ottamissa kuvissa. Puskuri oli saatava suoraan ennen tulevaa näyttelyä, joten päätin hoitaa homman pois päiväjärjestyksestä. Aloitin homman puhtaalta pöydältä löysäämällä kiinnityspultit. Yritin myös löysätä päätypalojen ja keskiosan väliset pultit, mutta tilanahtauden vuoksi se ei onnistunut. Koska olin yksin en myöskään halunnut alata irroittamaan koko puskuria. Lopuksi tutkittuani rakennetta vaihdoin pari pulttia kokoa pienempiin, että sain hieman lisää säätövaraa puskurin pystysuunnassa. Nämä pultit ovat siis poikittan koriin nähden ja kiinnittävät kaksi eri kiinnitysrautaa toisiinsa. Tunkkasin puskurin päädyn yläasentoon alareunasta, ja sen jälkeen toisella tunkalla nostin hieman puskurin pääkiinnitysrautaa. Tämän tein molemmille puolille ja ennen tunkkien vapautusta kiristin kaikki pultit kiinni. Tälläkertaa puskuri jäi suoraan! Koska puskuri on nyt tiukalla sovituksella, on tärkeää että siellä on paikallaan puskurin päätyjen ja korin väliin tulevat kumitassut resonoimisen estämiseksi.

Nyt linjat on suorassa eikä enää häiritse.

Kiitos!

Tässä vaiheessa on aika kiittää kaikkia projektissa mukana olleita, niin yksityisiä kuin yrityksiä. Apu on ollut välillä kovastikkin tarpeen ja yrityspuolen kaverit on pitäneet hintatason sillä tasolla että entisöinti on ollut yleensäkkin mahdollista. Pitää kuitenkin muistaa että kaksi ensimmäistä vuotta projektista meni opiskelujen ja freelance-hommien sivussa, joten välillä on ollut vähän tiukkaa. Kaikkia en muistanut edes mainita tuossa näyttelykyltissä, mutta korjataan virheet edes tänne!

KIITOS!

 

Isä, Mauri Asunmaa

( Kiitos tarinoista ja tsempistä )

 

Äiti, Hillevi Asunmaa

( Kiitos kuuden vuoden ruokahuollosta ja peti on ollut kyröössä aina valmiina )

 

Petri Asunmaa & Juha Asunmaa

( Kiitokset veljille koko projektin aikana tapahtuneesta jeesaamisesta )

 

Minna Kytöharju

( Kiitos jaksamisesta pitkien viikonloppureissujen aikana

ja hyvä että jaksoit odottaa hääauton valmistumista)

 

Kari Alakoski

Derick Joutsi

Heikki Vainio

( Ilman teidän tuntemusta -59 Cadillacista projekti olisi kaatunut moneen kertaan )

 

Antti Murto

( Roclan Usa-autojen tietopankki monessa mukana )

 

Jukka Panu

( Hydramaticin kunnostus )

 

Henri Ikola

Hannu Karhu

Tuomas Pohjola

Antti Poskiparta

( Hengessä mukana, ja välillä tallissakin )

 

Automaalaus Pasi Seppänen

( Kaikki kunnia Pasille maalaustöistä )

 

Artmet PHU / Artur Piechaczyk

( Kromaus )

 

Ajoneuvoverhoomo AJOMAKO / Markus Koivuniemi

( Verhoilutöiden mestari )

Suomen Hiomopalvelu. Lapua
(Moottorin koneistus)

 

Pro Pinta Oy / Mika Motturi

( Pulverimaalaukset ammattitaidolla )

 

Lahden Sähkösinkitys

( Sinkitystyöt nopeasti ja laadukkaasti )

 

Tampereen Kuivajää puhdistus / Soodapuhallus

 

Tmi. Autovahaus Mika Mylläri

( Kiillotus ja vahaustöiden Rembrandt Vaasasta)


Anodisointi Janster
(Kiiltoanodisointi)

 

Supercarsca LLC / Guy Falkstedt

 

Rocla Oy

 

Vacmet Oy

 

Multicut Oy

 

Mainostalo Active Oy / Harri Hautaluoma

 

Ahaa Mainos Oy / Mika Sarpo

 

iMaterialise LTD / 3D Pikamallit

 

Autoarta Oy (Seinäjoki)

 

LAMK - Muotoiluinstituutti

( Olli-Pekka hyyrynen, Kari Malminen )

 

Nippelit.fi

 

 

Poika kotiin!

Ja niinhan siinä sitten kävi että pokaali tuli pääsiäisen American car showsta! Täytyy sanoa, että kyllä sitä on odotettukin, mutta pohjalaanen ei usko ennen kun se näkee. Monesti näissä kesteissä on jouduttu pettymään aikaisempien laitteiden kohdalla ja lähtemään kotimatkalle ilman pystiä, mutta Cadillacin kanssa niin ei käynyt. Kiitos kaikkille jotka äänestitte autoa People's Choisessa. Tällä kertaa yleisön valinta meni hienolle kustom Buickille.

Auto kuljetettiin samalla S.E. Mäkisen kyydillä takaisin pohjanmaalle jo maanantai yöksi. Petrin olikin noustava aamuyöstä peruuttelemaan Cadillac rekasta ja ajamaan se talliin sillä allekirjoittanut ei jaksanut enää lähteä tiiviin pyhänajan päälle lähteä ajelemaan pohjanmaalle.

Seuraavana vuorossa olisi koelaudan purku, sillä mittaristo pitää irroittaa rasvaamista varten. Mittaristo on läpikäyty joskus 2009, joten sinne silloin suihkitut WD-40:t ei enää kovin paljoa voitele. Samalla täytyy tarkistaa muovisen matoruuvin kunto ja tarvittaessa korjata se. Mittari siis toimii, mutta jää ikäänkuin jumiin hetkellisesti ja satunnaisesti. Samalla alkaa sellainenkin vinkuminen, ettei sitä jaksaisi kovin kauaa kuunnella.

Seuraava esiintyminen olisikin sitten Vaasan Vappucruisingissa ja heti perään Gasoline Motor Showssa Seinäjoella 2-3.5.2015.

American Car show palkintojen jako:

TOP 10	TUNING
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	340	Laari	Toni	Datsun	260Z-74 2JZ
	439	Kärkäs	Juho	Volkswagen	Golf Pick Up
	299	Kallonen	Timo	Volkswagen	Jetta Mk2 16V
	304	Hirvonen	Joni	Renault	Megane
	282	Källi	Johannes	Fiat	126
	90	Kuurne	Tuomas	BMW	E46 m3
	355	Viinikka	Markus	Honda	Civic ED
	428	Komulainen	Tero	Fiat	600
	291	Rankinen	Petri	Volvo	850R
	460	Mäkinen	Timo	Scion X6	0
TOP 10	AMERICAN SHOW
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	12	Planting	Marco	Buick	Riviera ”Liz”
	17	Nygren	Helge ”Dodads”	Buick	Custom
	20	Asunmaa	Antti	Cadillac	Coupe De Ville
	22	Mäkinen	Veli-Matti	Buick	Limited Convertible
	30	Karttunen	Jani	Chevrolet	Nova
	31	Isohanni	Masi	Chevrolet	Chevelle Convertible
	33	Kauppinen	Kari	Oldsmobile	Cutlass Convertible f-85
	47	Stenroos	Jari	Chevrolet	Nova 2D Coupe
	134	Kukonlehto	Erja	Plymouth	0
	153	Osara	Keijo	Ford	A Roadster
NUORI RAKENTAJA			AUTOT
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
1	282	Källi	Johannes	Fiat	126
2	277	Vuolle	Santtu	Volkswagen	Transporter t3
3	270	Kaikkonen	Daniel	Toyota	Soarer JZZ20 Aerocabin
NUORI RAKENTAJA			PYÖRÄT
1	235	Ylihärsilä	Jimi	Rieju	MRT pro SM
2	226	Linnanmäki	Juhani	Omavalmiste	Chopper
3	233	Sippula	Tomi	KTM	lc-4 sc 620cc supermoto
WEHNYN MUISTOPALKINTO
1	18	Hairdetin	Aki ”Dodads”	Willys	Pickup
V8 Magazine pressipytty
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	30	Karttunen	Jani	Chevrolet	Nova
Gti pressipytty
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	340	Laari	Toni	Datsun	260Z-74 2JZ
Kopteri-lehden Tunnustuspalkinto
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	532	Komulainen	Erno	Harley-Davidson	Shovel
People’s Choise
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	17	Nygren	Helge ”Dodads”	Buick	Custom

 

TOP 5	BOMBER HELL
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	615	Plosila	Petri	Tunabusa 2015	moottori suzuki hayabusa 1340cc
	607	Leib	Rasmus	Kawasaki	Z1000 turbo
	600	Nurmikumpu	Henri	Honda	900 CBR sc33
	238	Rantanen	Oskari	Suzuki	Hayabusa
	627	Holmberg	Tomi	Suzuki	gsx-r 1100
TOP 5	KOPTERI HEAVEN
	Nro	Sukunimi	Etunimi	Merkki	Malli
	509	Mäkelä	Jaakko	Honda	CD 125 twin
	516	Varis	Alpo	Honda	Chopper, CB 650
	526	Leskinen	Markku	Harley-Davidson	Bobber
	539	Pelkonen	Timo	Bruno Chopper	0
	589	Lundelin	Lunkka Jussi	Seahorse	0
	532	Komulainen	Erno	Harley-Davidson	Shovel

Matkalla American Car Show'hun

Cadillac lähdössä yön selkään isoolle kirkolle.

Aprillipäivän aamuna mersun nokka suuntasi jälleen kohti Isoakyröä. Iltapäivälle oli suunniteltu Cadillacin pakkaaminen S.E Mäkisen kuljetusauton kyytiin, joten viimehetken valmistelut olisi saatava valmiiksi ennen sitä. Suuria operaatioita auton suhteen ei ollut enää jäljellä, mutta korjattu laturi piti asentaa paikalleen ja testata sen toimivuus. Muut asiat olivat lähinnä pieniä kosmeettisia fiksailuja.

Mukan kyydissä mm. Kankaan Tomin / Heath Garagen rodit.

Iltapäivän kääntyssä jo myöhäisiltaan saatiin kuljetusauto kyröön markille. Mitään ongelmaa tuo pieni aikataulun muutos ei tuottanut sillä olisipahan enemmän aikaa aamulla nukkua ennen kuin lähtisimme rekan perään ajelemaan kohti Helsinkiä. Positiivisena yllätyksenä auto olikin varustettu  S.E. Mäkisen ainutlaatuisella Transprotect kuljetuskärryllä jossa autot säilyvät puhtaina ja pölyttöminä koko matkan määränpäähän asti. Tästä kuuluu kyllä iso kiitos ACS:n järjestelyporukalle.

Purkuhetkellä messukeskuksella torstaina.

Mitenkään liian paljoa tilaa ei kärryynkään jäänyt. Cadin perässä oli vielä Jonne Aaronin Pontiac.

Perille Messukeskukseen kaikki mukana olevat autot saapuivat kolmelta torstaina ja varsinaiseen näyttelun rakentamiseen jäi suorastaa ruhtinaallisesti aikaa. Asiaa helpotti vielä puhdas auto, jota ei tarvinnut pestä.



Matkalla osastolle.

Petri puunaamassa keulaa osastolla.

Juhalla menneillään sama homma auton takapäässä.

Puunausoperaatio jatkui rennoissa merkeissä veljesporukan kesken sisällä messuhallissa. Lähinnä operaatiossa kuivattiin auto ulkona olleen vesisateen jäljiltä ja viimeisteltiin Mequiarsin quick Detailerilla. Auto kun oli jo jynssätty pohjanmaalla valmiiksi ei vahapurkkien kanssa tarvinnut ihmetellä etelänpäässä. Pientä rekvisiittaa olin ehtinyt suunnitella auton ympärille ennen näyttelyä. Näyttelykilpi tehtiin 8mm savuakryylistä ja päälle liimattiin infotarra. Myös Garage59 logo tulostettiin metrin halkaisijaltaan olevana plakaattina, jottei jäisi epäselväksi mistä on kysymys. Ja lopuksi näyttöön laitettiin pyörimään kuvia rakentelun eri vaiheilta selventämään mittavaa entisöintiurakkaa.

Infokyltit ja näyttö.

Hienovarainen käsky olla kopeloimatta autoa.

Näin messujen toiseksi viimeisenä päivän voi todeta reissun olleen varsin onnistunut. Kerettiinhän tuo viisysi kaksikko noteerata aika hyvin maikkarin kymppiuutisten loppukevennyksessä allekirjoittaneen yrittäessä saada jotakin sanotuksi.  Huomenna maanantaina onkin sitten vimeinen tilaisuus käydä tutustumassa autoon Helsingin näyttelyn puitteissa, joten tulkaa ihmeessä.

MTV3 noteerasi Cadillacin sekä kymppiuutisten kevennyksessä, että nettisivuillaan.

Katsastusreissu

Kevätaurinngon porottaessa koko viikon maaliskuun puolessä välissä päätin ottaa seuraavan maanantaipäivän töistä vapaata ja hoitaa Cadillacin paperiasiat kuntoon. Vakuutusten saaminen muodostui haastavaksi kun autosta ei ollut minkäänlaisia papereita ja sen vuoksi päätin hoitaa auton katsastuksen jo ennen tulevaa American Car Showta.

Cadillac Lapuan autohuollossa pyörienkulmien säädössä.

Aivan nappiin operaation startti ei kuitenkaan mennyt kun sunnuntai iltana lumisadealue peitti koko Länsi-Suomen. Lämpöasteita oli kolme, kun päätin lähteä ajamaan auto Isostakyröstä Lapualle. Tarkoitus oli heti seuraavana aamuna viedä auto pyöränkulmien säätöön Lapuan Autohuoltoon J.Pihlajamaalle. Vaikka lumisade piiskasi caddyä koko matkan, se kuitenkin suli heti maahan tullessaan ja auto saatiin ehjin nahoin Lapualle veljen talliin. Aivan ongelmitta matka ei kuitenkaan sujunut sillä puolivälin tienoilla konehuoneesta alkoi kuulua hirvittävä vinkuminen. Koska kaikki kuitenkin vaikutti olevan kunnossa, jatkoin matkaa perille asti.

Ja yläilmoissa jatketaan Etelä-Pohjanmaan autokatsastuksessa Seinäjoella.

Seuraavana aamuna startatessani auton tallista alkoi kuulua lisää mielenkiintoista vollotusta. Tälläkertaa kohde paljastui laturiksi. Korjaamolla mekaanikko hoiti melkoisesti poskellaan olleet pyöränkulmat kuntoon. Seuraavaksi ihmeteltiin laturia jonka päätypusla todettiin lopulta väljäksi ja sen hihna poistettiin kokonaan käytöstä väliaikasesti. Lapuan katsastusasemalla oli ruuhkaa, joten lähdimme ajamaan edelleen konehuoneesta tulleen vinkumisen säestyksellä matkaa kohti Seinäjokea. Kumma kyllä vinkuminen lakkasi Nurmon keskustan liepeillä, joten arvoitukseksi jää mistä ääni lopulta tuli. Sitä kun ei saatu selville edes korjaamolla. Etelä-Pohjanmaan autokatsastuksella suoritettiin sitten varsinainen rekisteröintikatsastus. Lumisade alkoi pikkuhiljaa kerryttää sohjoa tienpintaan ja hieman jo alkoi jännittää paluumatka Isoonkyröön pelkän liikennevakuutuksen turvin ja käytännössä ilman valoja olevalla autolla. Ajelu kun piti hoitaa akun voimalla laturin ollessa poissa pelistä.

Katsastuksessa ei ongelmia ollut. Olihan auto käytännössä täysin uusi, joten inssikin päätti jättää alustan testailut sikseen. Jarrutesterin jälkeen kaivettiin runkonumero esiin ja ryhdyttiin tekemään paperitöitä. Niissä menikin sitten kauemman aikaa kuin itse katsastuksessa ja lumentulo vain jatkui ulkona.

Hullut pohjalaaset liikenteessä.

Parahiksi juuri puoli neljän ruuhkaan päästiin kassan kautta liikkeelle. Samantien nokka kohti Isoakyröä maltillisten pyyhkijöiden ja valojen käytön saattamana. Töistä palaajille loskassa auraava -59 Cadillac tuotti varmasti sekä hämmennystä että ärtymystä. Letkaa nimittäin kertyi jonkun verran Ylistaroon päästyämme. Ihme kyllä rättirenkailla oleva painava Cauko oli yllättävän hyvä ajaa myös loskassa eikä lipsumista tapahtunut suuntaan taikka toiseen. Jo aivan Isonkyrön liepeillä sää muuttui lopulta aivan täydeksi talveksi ja jännitys sen kuin tiivistyi. Kaikesta huolimatta pääsimme kotiin kunnialla ja täytyy sanoa että kaikka sitä pitää ihmisen kokeilla. Toivottavasti tämä oli nyt käkkylän viimeinen kosketus talviolosuhteisiin.

Syvennyksissä olevat valot keräävät aika huolellisesti kaiken loskan tienpäältä.

Sitten kun kädet lakkasivat tärisemästä, oli aika ryhtyä tiskaamaan autoa. Ja olihan se likainen, suorastaan jäätävän likainen. Sadeasu päällä makasin loskassa ja pesin auton pohjaa, pakoputkia, runkoa jne. Olisihan sitä varmasti mukavampaakin tekemistä. 3-tunnin pesurupeaman jälkeen kaikki näytti taas siltä ettei mitään olisi tapahtunutkaan ja pääsin irroittamaan laturin autosta. Laturin päätyholkki oli selkeästi hioutunut ovaaliksi ja se matkasikin pikahuoltoon Skinnars Verkstadiin Vaasaan sillä itse en olisi ehtinyt sitä ennen ACS:sää enää saada kuntoon.

Laturin kommutaattorin päätypusla oli kulutut soikeaksi.

Pari päivää myöhemmin jätin myös autoveroilmoituksen ja sitä muutaman kympin laskua odotellaan nyt sitten että saataisiin peltikilvet hankittua.